Tekstit

Kotiin

Kuva
Lento St Martinilta Amsterdamiin sujui hyvin. Katsoin Disneyn paljon julkisuutta saaneen Mulanin. Leffa oli ihmisten näyttelemä, mutta juonenkulultaan piirretty – kyllä sen katsoo, mutta varmaan kiinnostavampiakin elokuvia on tarjolla. Nukuinkin sopivasti muutaman tunnin, mutta en liikaa. KLM tarjosi mukavan kyydin, riittävästi jalkatilaa, maukasta ruokaa ja riittävästi punaviiniä. Schipholissa löysin loungen, jossa ehdin viettämään reilun tunnin. Koronaan oli varauduttu siten, että kaikki oli elmukelmutettu. Aterimet, kroissantit sekä juusto- ja makkaraviipaleet YKSITTÄIN! Siis joka ikinen juustoviipale oli elmukelmutettu. Se olikin ihan oma askartelu tehdä itselleen juustokinkkukroissant. Matkan kolmas lento oli, kuten kaksi aikaisempaakin, valmiina lähtöön jo ennen aikataulua, mutta syystä, jota en rekisteröinyt, istuimme koneessa lähes tunnin ennen sen lähtöä. Suotuisten ilmavirtausten ansiosta olimme silti lähes aikataulussa Suomessa. Seutulassa matkailijoita ohjattiin erilaisiin
Lähetä kommentti
Lue lisää

St Martin

Kuva
Perjantai kului. Päivittelin blogin kuvia. Blogger ei ole kovn hyvä alusta. Postausten ulkoasuista on vaikea saada yhteneviä, etenkin hitaiden yhteyksien päässä. Opin kuitenkin työjärjestyksen, jossa liialta säätämiseltä välttyy. Luin sähköposteja, Facebookia. Lähdin hotellin Boom-lounasravintolaan lounaalle. Valtteri, Pyry ja Jan olivat jo siellä, olivat syöneet ja nauttivat lämpimästä päivästä juomien kera. Sain tilattua itselleni chilisen Margaritan, kun päikan emäntä tuli ajamaan seuralaisiani pois. Olivat jo olleet lounaan oikeuttaman kaksi tuntia pöydässä ja siihen olisi tulossa uusia. Järkipuhe ei auttanut. Pojat palauttivat pöytään saapuvan rose-viinin ja poistuivat. Minä jäin pöytään Margaritani kanssa. Minut ohjattiin toiseen pöytään, tilasin, sain ja söin kanacurryni. Tämä oli ainoa särö, muuten niin yltäkylläisen ystävällisellä Antigualla. Kävin uimassa ja palasin huoneeseeni. Siivaattmaan huoneeseen olivat saapuneet uudet korona-säännöt: ulkonaliikkumiskielto iltakahdeksas
Lähetä kommentti
Lue lisää

Antigua

Kuva
Tiistaina pesimme veneen. Ylimääräisen energian puutteessa jatkoin oleskeluani South Pointissa. Kallein hotelli, jossa olen ikinä ollut. Tilaa sviitissäni oli lähemmäksi sata neliötä, iso terassi, kolmeen huoneeseen jaettu kylpyhuone, hyvin varusteltu keittiö ja niin edelleen. Samalla paikka tuntui liian steriililtä. Illalla söimme toisessa sataman ravintolassa. Keskiviikkona kävin uimassa hotellin altassa. Pakkasin kimpsuni ja raahauduin Terryn toimistoon. Terry organisoi kaikenlaista. Hän kuittasi meidät pois veneen miehistöstä, joten Kali pääsee pis Antigualta ilman meitä ja me ilman Kalia, siis venettä. Samalla saimme sovittua korona-asiat. Raahasin tavarat Admirals’Inn -hotelliin, johon suurin osa oli majoittunut jo aikaisemmin. Hyvin kallis tämäkin hotelli, mutta kokonaisuutena hauskempi ja paremmin rahan arvoinen. Hotelli on rakennettu Nelsonin telakalle ja on käytännössä museoalueella. Oma huoneeni on Gunpowder Suite’s -puolella ja tänne tullaan hotellista veneellä pienen lahde
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maali!

Kuva
Yöllä tuuli oli suotuisa. Lähestyimme maalia 6–8 solmun vauhtia. Nyt aamulla, 7.30, on matkaa jäljellä enää 47,8 merimailia. Keittelemme kahvia mutteripannulla ja Bene valmistelee riisipuuroa omenapaistoksella. Täällä ei edes aamiaisesta selvitä helpoimmalla kaavalla – tästä palkitsevasta kulinaristisesta vaivannäöstä, etenkin veneessä, aion ottaa opikseni. Maili maililta maali lähestyi. Vuoromme osui viimeiseksi ja sain kunnian ohjata viimeiset puolitoista tuntia. Olin käynyt uimatasolla pesulla ja vaihtanut päälle veneen oman mustan SUI4777 -t-paidan. Ennen maalia kippari otti ohjaimet, ketään ei ollut vastassa tai kuvaamassa, puhalsimme itse torveen. Vasta laiturissa tapasimme kisaorganisaation edustajat. Myös Ada oli laiturilla meitä vastassa. Laiturille oli tuotu iso arkullinen Caribia-olutta jäissä. Join viisi. Tulli- ja terveysviranomaiset kävivät rentoon tyyliin hoitamassa työnsä. Otin tavarani ja lähdin. Laituri oli ylättävän pitkä ja mutkikas. Siihen oli kiinnittynyt yllättäv
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kuudestoista päivä

Kuva
Nukuin univuoron kuin tukki. Veneen ollessa kallistuneena vasemmalle on kerrossängyssä tukevampi nukkua vaikka oikeassa reunassa on kankainen laita estämässä tippumisen. Aamuyön vuoro 3–6 meni verrattain nopeasti. Emme vaihtaneet rooleja lainkaan. Henrik oli ruorisssa, Jan hoiti A2:n trimmausta ja minä isoa. Tuuli oli heikko ja etenimme vaihtelevaa 2–7 solmun vauhtia. Vahdin vaihduttua tiskasin ja tein aamiaisleivät. Sön kaksi leipää ja menin nukkumaan muutamaksi tunniksi. Tuuli on ollut heikko ja aikataulumme mättää. Odotettu saapuminen maanantaiaamuna tai aikaisemmin on siirtynyt ainakin puolella päivällä. Itse odotan meidän saapuvan maanantai-iltana. Kaikki riippuu tietenkin tuulista. Iltapäivävuoromme aikana tuuli alkoi kääntyä liikaa itään, joten jiippasimme jälleen. Tällä kertaa suunnanmuutos saattoi olla oikein hyvä – “VMG” eli nopeus kohti päämäärää on hyvissä lukemissa ainakin edeltävän vuorokauden tasoon nähden. Tänään sitten olin ruorissa auringon laskiessa kenties viimeisen
Lähetä kommentti
Lue lisää

Viidestoista päivä

Kuva
Lauantain aamuajo alkoi kuudelta erittäin sikeästi nukutun yön jälkeen. Edellinen vahti keitti meille espressopannulla kahvia ja pian saimme myös svetsiläistyylistä mysliä. Ennen kahdeksaa olimme jo nostaneet A2-purjeen ylös ja vauhti parani taas mukavasti. Tuulen suunta ei ole aivan odotettu ja paras mahdollinen, mutta riittävän hyvä. Viimeinen jiippi saattaa tapahtua ennen ensiyötä. Minua alkoi väsyttää. En oikein innostunut mistään. Tapoin aikaa jopa kännykkäpelejä pelaillen ja koska vanhat kyllästyttivät nekin, niin onneksi löysin kännykästäni sellaisen, jota en ole ennen pelannut – sanapeli! Päivälliseksi kapteeni oli loihtinut lasagnea. Ei mitään pakastetavaraa, vaan ihan alusta loppuun itse tehtyä. Kasvisvoittoisuudestaan huolimatta lasagne oli erinomaista. 18–21 iltavuoromme alussa vaihdettiin halssia. A2 oli edelleen ylhäällä. Matka jatkui jouhevasti puolikuun valossa.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Neljästoista päivä

Kuva
Nukuin illallisen jälkeen noin neljä tuntia ja keskiyöllä alkaneen ajovuoron jäkeen non viisi. Aamulla oli varsin hyvin nukkunut olo. Aamiaiseksi tein pyynnöstä jälleen voileipiä kaikille ja sain kaksi kuppia oikeaa kahvia juodakseni. Ajovuoromme alkoi kymmeneltä ja sitä pidennettiin tunnilla, sillä olimme yöllä jälleen ylittäneet aikavyöhykkeen rajan (52,5°W). Keskipäivävuoro on yleensä hauskin, sillä porukkaa on paljon kannella – useimmat ovat hereillä. Kun olin ollut tunnin ruorissa päätti kapteeni, vihdoin, nostaa A2-purjeen, joka nosti nopeutta keventyneessä tuulessa vähintään 50%. Niinpä ohjailuni piteni puolitistatuntiseksi, mikä on jo aika pitkä aika keskittyä, etenkin polttavassa aurigossa. Loppuvuoron käytin pyykkäämiseen. Kiipesin uimatasolle pyykkeineni, ämpärin ja pesuaineen kera. Jalat vedessä huljuten pesin kolmet alushousut ja t-paitaa, sekä kahdet sukat. Täällä vaatteita tulee olosuhteiden vuoksi pidettyä monta päivää peräkkäin. Samalla kaadoin monta saavillista Atlant
Lähetä kommentti
Lue lisää